Translate

maanantai 28. maaliskuuta 2011

Keittiön työkalut osa I, veitset


Keittiössä jos joku niin huonot välineet harmittavat. Ihme kyllä sitä vääntää huonoilla leluilla pitkään ja hartaasti kun ei paremmasta tiedä. Vähän näin kävi itsellekin keittiöveitsien kanssa. Meillä on vuosien ajan jyystetty halvoilla Fiskarsin läpsyköillä ruokaa pilkkeeksi, mutta vuosi-pari sitten lahjaksi saamani laadukkaampi Hackmanin veitsi herätti kiinnostuksen "oikeisiin" veitsiin.
Netistä tietoa löytyy aiheesta kiinnostuneille ja itselle seuraava linkki edustaa suomenkielistä huippua. Asiat on kirjoitettu ymmärrettävästi ja veitsien sielunelämästä tietää huomattavasti enemmän sivun lukaistuaan.

Veitsiä on miljardi erilaista ja ennen kuin laittaa laadukkaisiin veitsiin rahaa ne kannattaa ehdottomasti testata. Jokaisen koura kun on omanlainen niin sopivimman työkalun löytää vain ja ainoastaan kokeilemalla. Joten mars kauppaan käpistelemään ja sitten vasta tilausta kehiin. Monesti nettikaupoista veitsiä saa hieman edullisemmin, mutta kyllä veitsikauppiaan asiantuntemuksesta ja vinkeistä kannattaa myös maksaa.

Huippumerkit maksavat helposti satasia, mutta 30-40 eurolla saa jo ihan kelpo veitsiä. Veitsissä kyllä pätee se kulunut totuus kuten muuallakin, että halpaa ja hyvää ei ole olemassakaan. Paljon myytyjä Victorinox- veitsiä saa jo muutamalla eurolla (vihannesveitsi jotain alle neljä euroa), mutta itselle ainakin niiden kahvat olivat onnettoman ohuita. Omistan kyllä samaisen merkin fileerausveitsen, joka on kyllä taas vastaavasti tosi laadukas. Fiskarsin veitset jätän itse vastaisuudessa kaupan hyllyyn.
Jos rahansa sijoittaa tämän hetken ruokaohjelmissa vilahteleviin MAC- tai GLOBAL- veitsiin niin ei varmasti mene sijoitus hukkaan. Julkkiskokeista ainakin Hans Välimäen ja Aki Wahlmanin veitsitukista kyseisten firmojen tuotoksia löytyy.

Itse olen lähiaikoina ostellut tukkiin muutamia uusia veitsiä. Ostin Sanellin keittiöveitsen (raskas ja hyvin tasapainoitettu, erittäin hyvä perusarkiveitsi), Macin keittiöveitsen (todella terävä ja hyvin tasapainoitettu) ja sitten jonkun japanilaisen veitsen, jonka merkkiä en muista (huiman terävä ja ohut terä). Lisäksi veitsitukissa on Victorinoxin fileerausveitsi ja alussa mainitsemani Hackman.

Vähän aikaa uusilla veitsillä touhuttuani harmittaa ainoastaan yksi asia. Paluuta halpoihin ei enää ole.

Muutama vinkki vielä lopuksi:

  • Testaa veitsen terävyys tomaatilla. Jos veitselläsi voi siivuttaa tomaattia ilman sisusten roiskumista on veitsesi terävä.
  • Toinen tapa on ottaa A4 paperiarkki käteen poikittain ja sivaltaa veitsellä paperia rauhallisin vedoin. Terävä veitsi leikkaa paperia siististi ilman, että paperi repeää.
  • Terävällä veitsellä sipulia leikatessa ei ala itkettää, koska sipulin mehut eivät roisku ympäriinsä. Jos kyyneleet valuvat on työväline liian tylsä. 
  • Testaa veitsiä ennen ostopäätöstä. Veitsen pitää tuntua tasapainoiselta ja sopivan painavalta, mutta ei kuitenkaan raskaalta.
  • Opettele teroittamaan veitsesi. Keraaminen puikko on hellävaraisin. Timanttipuikko ottaa enemmän joten sen kanssa saa olla varovaisempi. Markkinoilla on myös teroittimia joissa veitsen voi teroittaa helposti. Puikkoa ei tosin tarvitse pelätä sillä pienellä harjoittelulla homma onnistuu helposti.
  • Hyvin hoidettuna veitsi on lähes ikuinen kumppani. Pese lämpimällä vedellä heti käytön jälkeen ja kuivaa hyvin. ÄLÄ PESE ASTIANPESUKONEESSA. Säilytä tukissa tai magneetissa seinällä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti