Kesää (ja grillausta) odotellessa

Kun ulkona on toista metriä lunta on hyvä haaveilla kesästä ja grillin tuoksusta.
Meillä grillaus on oikeastaan enemmän ulkonakokkailua nykyään sillä pienestä pihastamme löytyy hiiligrilli, kaasugrilli, muurikkapannu ja -savustin kaasupolttimolla sekä puilla lämmitettävä espanjalainen pönttöuuni.
Pystymme tekemään käytännössä koko aterian ulkona lisukkeineen päivineen. Minulle siinä onkin koko homman juttu; pilkkoa lisukkeiden kasviksia ulkona lintujen laulaessa ja auringon paistaessa (muistaen hygieenisyys) kaikessa rauhassa ulkoilmasta nauttien.
Ennen tuli tehtyä niin, että valmisteli kaiken sisällä ja sitten kiireesti kävi ulkona käristämässä lihat mustiksi ja kuiviksi.

Nykyään grillaus on meillä kaikkea muuta kuin makkaranpolttamista hiilillä siten, että paras hiillos on vasta valmis kun sisältä kylmät ja päältä palaneet jauhomakkarat on jo syöty parempiin suihin.
Meillä taidettiinkin viime kesänä syödä vain kaksi kertaa makkaraa ja pari kertaa nakkeja.

Keskityimme enemmän testailemaan meille uusia juttuja pitkään haudutetuista possunpaisteista ribseihin, vartaisiin, quesadilloihin ja erilaisiin lihan lisukkeisiin. Löysin myös ehdottoman grillilihasuosikkini entrecoteen.

Olen tutustunut aiheeseen "ameriikankielisten" kirjojen kautta ja se on kyllä kannattanut. Hyviä vinkkejä maustamiseen, erilaisiin moppauskastikkeisiin ja yleensäkin ruokalajeihin on saanut suomalaisia kirjoja paremmin.
Suosittelen lämpimästi tutustumaan varsinkin kuvassa näkyviin Weberin sponsoroimiin kirjoihin (englanninkielisiä).
Kannattaa tosin olla tarkkana käännösten kanssa. Suoraan suomennetuissa kirjoissa puhutaan esimerkiksi grillikyljestä kun tarkoitetaan grilliribsejä (Suomessa grillikyljellä tarkoitetaan yleensä kaupan lihatiskissä usein myytävänä olevaa luutonta, levymäistä palaa).
Myös riivittyä possua (pulled pork) tehdään ameriikassa luullisesta lapapaistista, joka suomessa monesti ohjeissa on käännetty kassleriksi (eli niskasta kotoisin oleva pala, jossa ei ole luuta). Suomessakin toki lapapaistia saa, mutta siinä on yleensä nahka (kamara) mukana ja mukana tulevat luut ovat aika pieniä.
Suosittelen kääntymään oman lihamestarin puoleen niin eiköhän sopiva palanen grilliin löydy.

Vähän keväämmällä meinasin kirjoitella grillauksesta enemmän, sillä ainakin itselle ennen tutustumista sanat epäsuora grillaus, ring of fire, dry rub, moppaus ja piippusytytin olivat ruuanlaittoon kuuluvina täyttä hepreaa.

Kesää odotellessa hyvän bbq- kastikkeen ohje alla. Kastiketta voi käyttää dippailuun, mutta parasta siitä saa, kun sivelee sillä grillissä paistuvia ribsejä. Toimii toki myös talvella esim. pihvin kanssa maustevoin sijasta :

Perinteinen bbq- kastike

 2 kkp ketsuppia (4.8dl)
1/3 kkp ruskeaa sokeria (fariini) (0,8dl)
1/4 kkp hienoksi pilkottua sipulia (0,6dl)
2 tl oliiviöljyä
2 rkl vettä
3 valkosipulin kynttä murskattuna
1 rkl omenaviinietikkaa
1 rkl tomaattipyrettä
1 rkl Worcestershire - kastiketta
1 1/2 tl liquid smoke savuaromi (ei pakollinen)
1 tl sinappijauhetta
1/2 tl cayenne-pippuria tai chilijauhetta (voi jättää pois)
mustapippuria

• Lämmitä pieni kattila keskilämmölle ja lisää oliiviöljy.
• Kun öljy on lämmennyt kuullota sipulit pehmeäksi ( älä ruskista) ja lisää vesi ja tomaattipyree. Kuullota hetki.
• Lisää loput ainekset, sekoita hyvin  ja anna porista hiljalleen pienellä lämmöllä 20 minuuttia. Kannattaa laittaa kansi osaksi kattilan päälle, sillä kiehuva tomaattikastike sotkee helposti koko keittiön ja on inhottavan kuumaa roiskuessaan.
• Lisää rouhittua mustapippuria ja tarkista maku. 

Jos pullotat kastikkeen desifioituihin lasipulloihin se säilyy useamman kuukauden.

Kuvassa possun ribsejä valeltuina bbq-kastikkeella.