Translate

keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Talviretki takapihalle

Sininen hetki. Pikkupakkanen. Elävä tuli.
Vauhtia ja punaisia poskia.
Kuumaa makkaraa ja pillimehua.
Niistä oli mukava ulkoiluhetki tehty.





tiistai 28. helmikuuta 2012

Maustekaapin sisältö

Ajattelin tässä hieman raottaa oman maustekaapin sisältöä ihan jo silläkin ajatuksella, että saisin muilta vinkkejä hyvistä mausteista mitä missäkin ruuassa kukin käyttää.
Itse olen ihastunut vuoden vihannekseen 2012 eli tuoreyrtteihin ja niitä onkin tullut käytettyä mausteiden sijaan tai ainakin rinnalla. Itselle tuttuja ovat esim. basilika, korianteri, persilja ja timjami.
Yrteistä ja niiden käytöstä olisi mukava saada vinkkejä ja lisää tietoutta.
Meillä on siitä mukavat muksut, että he tykkäävät syödä vahvastikin maustettuja ruokia, joten keittiössä voi olla aika luova maustamisen suhteen.
Ensimmäisessä kuvassa on eniten käytetyt mausteet, jotka sijaitsevat hellan vieressä helposti saatavilla.

 

Kuvassa vasemmalta:

Kuivattu merisuola josta laitan öljyjen vieressä olevaan myllyyn (ostoslistalla "oikea" Peugeotin tai Weberin mylly) ja suolankukka, aivan mahtava pöydässä käytettävä sormisuola. Suolankukka on liian arvokasta käytettäväksi ruuanvalmistukseen, mutta esim. pihvin päällä antaa aivan uuden käsityksen siitä miltä suolan kuuluisi maistua. Suoloista lisää omassa jutussaan jossakin vaiheessa.
Seuraavana todella hyvänmakuinen ja hedelmäisen tuoksuinen Tellicherry-mustapippuri. Suosittelen! Vastajauhettua mustapippuria ei tarvitse käyttää niin paljon kuin valmiiksimurskattua ja makukin on parempi. Tellicherryä pidetään mustapippureista parhaana.
Viimeisenä on extra virgin- oliiviöljyä valmiiseen ruokaan tai salaattiin ja tavallista oliiviöljyä paistamiseen ja ruuanlaittoon.

Maustekaappi sijaitsee meillä valitettavasti suoraan hellan yläpuolella mikä on sille pahin mahdollinen paikka. Ruuanlaitossa syntyneet höyryt ja kuumuus eivät tee hyvää mausteille. Jos saisin itse suunnitella keittiöni niin hankkisin sellaisen vetolaatikon mausteille joka sijaitsisi hellan vieressä.
Onneksi nykyään sellaisia on saatavilla, mutta vähänkin vanhemmissa asunnoissa kaappi on hellan yläpuolella.
Jos keittiömyyjäsi edes ehdottaa moista ratkaisua niin suosittelen pohtimaan kysyisen myyjän ammattitaitoa laajemminkin. Pienissä asioissa yleensä erottuvat ammattilaiset edukseen.
Kaapista löytyy myös mausteita joita ei tule oikeastaan enää käytettyä yrttien löytämisen jälkeen eli selkeästi kaappisiivouksen paikka...


Alarivi vasemmalta:

Kokonainen valkopippuri; käytetään keitoissa ja padoissa.
Valkopippurijauhe; satunnaisesti esim. jauhelihan sekaan. Aika vähällä käytöllä.
Maustepippuri; tätä emme enää käytä oikeastaan ollenkaan, ennen meni patoihin ja keittoihin. Maku omasta mielestä liian kitkerä.
Chilirouhe; jauhelihaan ja lihoihin, kanoihin ja joskus kalaankin. Oikeastaan ruokaan kuin ruokaan tuomaan tulisuutta jos on sillä tuulella.
Sipulijauhe; jos nyt joskus ei jaksa käyttää tuoretta niin tätä voi laittaa. Suosin kuullotettua tuoretta sipulia tätä enemmän, mutta voi tuota esim. kastikkeeseen laittaa jos haluaa oikein sileää.
Oregano; lähinnä pitsaan ja jauhelihan maustamiseen.
Herbamare; käytetäänköhän tätä muuten kuin kananmunaviipaleiden kanssa leivän päällä?
Tilli; täysin turha kuivattuna. Tuoretta on aina saatavilla.
Sitruunapippuri; hyvä kalamauste.
Curry; ei vielä paljon käytetty mauste, mutta kiinnostaisi kyllä.
Kurkuma; ks. curry.

Seuraava hyllyväli:

Carmolis-tippoja; Mitä ihmettä? Onko meillä näitäkin. Meillä ollaan aika harvoin flunssaisia (johtuisiko valkosipulin syönnistä), mutta eikö nämä ole jotain taudintappajia?
Savuchili; todella vahva savunmakuinen chili, käy kaikkeen ruuanlaittoon. Tätä pitää laittaa todella varovasti ruokaan.
Tabasco: Tulisuutta ruokaan kun ruokaan, aika vähällä käytöllä.
Bbq & grilled mesquite; kesän grillaukseen tai pihvimausteeksi.
Five peppers; tämä tuli hankittua tarjouksesta. Yleismausteena ruokiin mihin pippuri sopii. Sisältää lempipippuriani Rose:ta.
Chicken & Steak; nimensä mukaisesti toimii kanalle ja lihalle.
Lime pepper; aivan loistava kanamauste! Tätä suosittelen marinoimattomille minuuttipihveille ja fileille.
Juustokumina; odottelee kesän bbq-mausteseosten tekemistä. Sopii myös lihapulliin.
Piri Piri; uusin ostos. Mihin tätä voi käyttää?
Kaneli; puuron päälle ja leivontaan. Voisi tätä kokeilla varmaan ruuanlaitossakin?
Jauhelihamauste; nykyään aika turhake. Tuoreyrttien jalkoihin jäänyt.


Seuraavana vuorossa:

Sinappijauhe; tästä tehdään joulusinappia tuliaisiksi ja lahjoiksi. Toimii myös grillauksessa kastikkeisiin ja marinadeihin.
Varrellinen kapris; esim. salaatteihin.
Sardelli; olennainen osa Pasta Puttanescaa.
Kapris; tomaattisiin kastikkeisiin, pastakastikkeisiin.
Kalakastike; tästä tehdään joskus Yakitori- lohta japanilaisittain.
Kalaneuvoksen kalamauste; sisältää suolaa, aromivahventeita ja muita herkkuja. Ihan ok harvoin käytettynä.
Savustettu paprika; aivan loistava esim. jauhelihaan ja mausteseoksiin. Tuotetta myy esim. DeliDeli Helsingin kauppahallissa tai verkkokaupassaan.
Sahrami; pienenpieni pussukka (0,5g) maailman kalleinta maustetta odottelee erään marokkolaisen pataruuan valmistamista.
Paprikajauhe; Itseasiassa chilijauhetta. Siskon tuliaisia Unkarista. Loistava mauste liharuokiin.

Ylimmältä hyllyltä löytyy:

Muurikan paistorasvaa; grilliritilöiden rasvaukseen.
Mustapippuria rouheena; hyljättynä tänne. Käytetään kun muistetaan.
Nomu:n barbeque- rub; loistavaa grillatulle lihalle.
Konjakkia; kastikkeisiin, savustettavalle kalalle ja kokille.
Rommia; joskus käytettiin johonkin kakkuun.
Liemikuutioita; todella vähällä käytöllä nykyään. Fondit ja lihaliemet ovat korvanneet näiden käytön.

Ja jotta mausteita riittäisi on niitä vielä kaapissa, koska kaikki eivät mahtuneet maustehyllyyn.


Timjami; aivan loistava jauhelihan maustaja. Suosittelen kokeilemaan!
Provencen mix; tätä maustetta käyttämällä saa taivaallisia lohkoperunoita uunissa.
Valkosipulijauhe; tuoretta käytämme enemmän, mutta sopiihan tämäkin kaikkeen muuhun paitsi täytekakkuun.
Rose-pippuri; loistava ja oikeastaan pakollinen pippurikerma-kastikkeeseen.
Yrttinen kalamauste; onko meillä tällaistakin?
Chilimausteseos; mistä näitä mausteita oikein tulee?
Kokonaisia mustapippureita; keittoihin ja patoihin
Basilika; nykyään käytämme tuoreena, mutta voi tätäkin kai käyttää.
Kuivattu persilja; sama kuin yllä.
Viimeisenä luomuhunajaa marinadeihin, teehen ja mihin vaan. Se eroaa normaalista hunajasta koostumukseltaan, väriltään ja maultaan.

Vaikka vaimon leivontaosastoihin en edes koskenut niin tuosta kilometrin mittaisesta listasta voi kyllä päätellä, että meillä on aika tavalla mausteita käytössä pelkästään ruuanlaitossa. Mites teillä?

sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Fenkoli-katkarapupasta


Lihapataan pilkoin ensimmäisen kerran palan fenkolia (oli muuten tosi hyvää).
Fenkoli oli minulle täysin uusi tuttavuus ja turvauduinkin nettiin etsiessäsi käyttömahdollisuuksia padasta ylijääneelle osalle.
Maku-lehden sivuilta löytyi pastan ohje johon löytyi kaikkia aineksia. Tosin valkosipulin ystävänä en malttanut olla lisäämättä kyseistä luomakunnan lahjaa vaikkei sitä ohjeessa ollutkaan ja lopuksi laitettiin vielä persiljaa pinnalle.
No okei, tunnustettakoon tässä, että ei meillä ollut pastan parasta kaveria eli parmesaanijuustoakaan, mutta hyvää ruuasta tuli. Näin jälkikäteen jäin miettimään, että olisiko annos ollut vielä parempi jos sitä olisi täydentänyt vielä vaikka kookosmaidolla? Sitä täytyy kyllä vielä joskus testata.
Niin ja tunnustusten tielle kun lähdetään niin mainittakoon vielä, että pakastekatkarapujen tilalla käytimme jokiravun pyrstöjä. 

Fenkoli-katkarapupasta
 
1 kpl fenkolia
1 kpl sipulia
1/2 rkl oliiviöljyä
1/2 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
1 kpl appelsiinia
1 kpl limettiä
200 g katkarapuja (pakaste)

Tarjoiluun
30 g parmesaanijuustoa (lastuina)

  • Halkaise pesty fenkoli, poista puumainen kanta ja suikaloi puolikkaat. Kuori halkaistu sipuli ja viipaloi puolikkaat.
  • Kuumenna öljy paistinpannussa ja pehmitä fenkoli- ja sipuliviipaleet öljyssä, mutta älä ruskista niitä. Mausta suolalla ja mustapippurilla.
  • Lisää hedelmistä puristetut mehut ja anna kiehua hiljaa poristen noin 3 minuuttia. Lisää katkaravut ja kuumenna ne. Varo kuumentamasta liian kauan, koska katkaravut sitkistyvät helposti.
  • Keitä pasta kastikkeen valmistuksen ohessa. Valuta pasta ja mausta se oliiviöljytilkalla. Yhdistä kuuma pasta ja fenkoli-katkarapukastike.
Tarjoa parmesaanista vuoltujen lastujen kanssa.
Nauti heti. Pasta ei odota syöjiään vaan syöjät pastaa!

perjantai 24. helmikuuta 2012

Lihapata possun lavasta


Pataruuat on talvella pop!
Pitkä haudutusaika, hyvänlaatuista lihaa ja reilusti kasviksia tai juureksia vai mitä-ne-nyt-onkaan. Ei voi mennä pieleen.
Ostin lihatiskistä ison palan possun lapaa jossa oli kamara (nahka) ja luut mukana.
Nesteenä käytin lihalientä, liemistä enemmän tarinaa täältä.
Vinkkinä vielä patojen tekijöille; nestettä laitetaan pataan t-o-d-e-l-l-a vähän.
Lihoista irtoaa nestettä kypsymisen aikana ja välillä kannattaa sekoitella niin, että päällimmäiset lihatkaan eivät pääse kuivumaan.
Varmin tapa pilata lihapata on hukuttaa lihat heti alkuunsa. Lihakeitto tehdään erikseen, pata on pata.
Pata on siitäkin mukava ruoka, että sekaan voi heitellä fiilispohjalta mitä kaapista sattuu löytämään. Kokeilin itse tällä kertaa tuoretta fenkolia ja se osoittautui todella hyväksi lisäksi.

Ohje on viitteellinen, kokeilemalla ja fiilistelemällä löytyy itseään miellyttävän padan ainekset, tekotapa ja uunin lämpötila.
Patana meillä on Iittalan Kokki-pata, mutta haaveissa on Le cruisetin tai Sarpanevan emaloitu valurautapata.


Lihapata possun lavasta

1 kg possun lapaa
Lihalientä tai vettä
Porkkanaa
Lanttua
Palsternakkaa
Fenkolia
Sipulia
(Valkosipulia)
1 laakerinlehti
Suolaa
Kokonaisia musta- ja valkopippureita
Persiljaa ja korianteria tuoreena

  • Poista nahka ja suurin osa näkyvästä rasvasta ja kalvot. Jätä kuitenkin jonkun verran rasvaa lihapaloihin. Paloittele liha sopiviksi paloiksi mieluiten poikkisyin.
  • Kuumenna pannulla voita ja oliiviöljyä ja ruskista lihapalat sekä luut pienissä erissä kuumalla pannulla. Laita lihat ja luut pataan.
  • Pilko pestyt ja kuoritut juurekset sopivan kokoisiksi paloiksi.
  • Laita ainekset pataan ja lisää mausteet (paitsi persilja ja korianteri)
  • Kuumenna lihaliemi ja kaada pataan ainesten sekaan. Huomaa, että nestettä tulee todella vähän!
  • Laita 125-150- asteiseen uuniin alatasolle (uuniin tasalämpö). Pataa voi halutessaan haudutella myös sadassa asteessa. 
  • Hauduttele kolmesta-viiteen tuntiin. Sekoittele välillä ja tarkkaile nesteen määrää. Harvoin tarvitsee kuitenkaan nestettä lisätä.
  • Ripottele kypsän padan pinnalle tuoretta persiljaa ja korianteria.
  • Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa.
Pata on siitä mukavaa ruokaa, että se vain paranee lämmittämällä.
Tarjoile esim. perunamuusin ja salaatin kanssa.

torstai 23. helmikuuta 2012

Liemistään kokki tunnetaan

Liemet rivissä valmiina palvelukseen
Lapsuudenkodissani syötiin todella paljon keittoja; jauhelihakeittoa, lihakeittoa, lohisoppaa, hernekeittoa, kanakeittoa...Ymmärrän hyvin äitimuoria, nopeita ja helppoja ruokiahan nuo ovat.
No, kävi sitten niin kun yleensäkin käy kun jotain saa liikaa. Minulla oli monen vuoden tauko keittojen syömisessä eivätkä ne vieläkään ihan lempiruokiin kuulu. Mutta toisaalta näin talviaikaan mainioita ja hyvin lämmittäviä ruokia esim. pihapeuhuamisen jälkeen.

Nyt olen vähän perehtynyt asiaan uudelleen ja yksi ratkaisu löytyi heti alkuunsa. Vaihdoimme maustepippurin musta- tai viherpippuriin (keitosta riippuen) ja kas kummaa, se olikin se maustepippurin kitkerä maku, jota lapsena aina inhosin osaamatta sitä kuitenkaan sanoa. Kannattaa siis jokaisen kokeilla...

Toinen mahtava löytö olivat tuossa kuvassa tönöttävät liemet. Olen aina halunnut tehdä alusta asti omia liemiä, mutta en ole saanut aikaiseksi. Monet keitto-ohjeet on tullut hylättyä heti alkuunsa kun ohjeessa on mainittu sanat liha-, kala- tai kanaliemi. Mutta ei enää. Tuotteet ovat lisäaineettomia ja valmiita käyttöön. Ne säilyvät avattuna jääkaapissa muutamia päiviä.

Sain paikallisen K-supermarketin ottamaan Puljongin valmiit liemet valikoimaansa kun sain ensin vinkkiä, että kyseiset tuotteet kuuluvat K- ketjun tilattaviin tuotteisiin.
Samoja purkkeja on muuten ainakin tänä vuonna vilahdellut useasti Master Chef- ohjelman kokkien työpisteillä.

Nyt on sitten keittoja tehty oikein urakalla. Parasta on tullut lohikeitosta, jossa veden sijasta käytimme kalalientä nesteenä. Kalaliemi on lähes tuplahintaista noihin muihin liemiin verrattuna, mutta toisaalta siitä tehty lohikeitto on todellakin salonkikelpoista sunnuntairuokaa. Lohikeiton reseptiä ja valmistusvinkkejä on tulossa myöhemmin.
Myös kanakeitosta tuli oikein maukasta.
Lihalientä olemme käyttäneet patoihin, lihakeittoihin ja ihan perusjauhelihakastikkeisiin entisen fondin lisäämisen sijasta. Liemikuutioita emme ole käyttäneet enää vuosiin.

Lopuksi vielä vinkkinä, että muista lämmittää liemi ennen sen lisäämistä ruokiin. Liemi lisätään aina lämmitettynä.
Jos teet esim. pihvin kanssa tarjottavaa tummaa ja paksua kastiketta redusoimalla (eli kokoonkeittämällä) jota on lautasella vain vähän niin siihen Puljongin tuote on turhan suolaista.
(Lähde täällä. Itse en kyllä ole törmännyt näin amatöörinä tekstissä mainittuihin moitteisiin)

Olen itse ajatellut niin, että jää ainakin yksi syy käydä joskus ravintolassa syömässä eli ne pihvien kastikkeet. Pihvit ja lohet ja muut ravintola-annokset osaamme valmistaa yhtä hyvin ja halvemmalla kotioloissakin joten niitä varten ei tarvitse ulos mennä syömään.
Olkoon tästä lähtien ulkonasyömisen perusteena helppouden ja valmiiseen pöytään astumisen lisäksi siis kastike.

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Kesää (ja grillausta) odotellessa


Kun ulkona on toista metriä lunta on hyvä haaveilla kesästä ja grillin tuoksusta.
Meillä grillaus on oikeastaan enemmän ulkonakokkailua nykyään sillä pienestä pihastamme löytyy hiiligrilli, kaasugrilli, muurikkapannu ja -savustin kaasupolttimolla sekä puilla lämmitettävä espanjalainen pönttöuuni.
Pystymme tekemään käytännössä koko aterian ulkona lisukkeineen päivineen. Minulle siinä onkin koko homman juttu; pilkkoa lisukkeiden kasviksia ulkona lintujen laulaessa ja auringon paistaessa (muistaen hygieenisyys) kaikessa rauhassa ulkoilmasta nauttien.
Ennen tuli tehtyä niin, että valmisteli kaiken sisällä ja sitten kiireesti kävi ulkona käristämässä lihat mustiksi ja kuiviksi.

Nykyään grillaus on meillä kaikkea muuta kuin makkaranpolttamista hiilillä siten, että paras hiillos on vasta valmis kun sisältä kylmät ja päältä palaneet jauhomakkarat on jo syöty parempiin suihin.
Meillä taidettiinkin viime kesänä syödä vain kaksi kertaa makkaraa ja pari kertaa nakkeja.

Keskityimme enemmän testailemaan meille uusia juttuja pitkään haudutetuista possunpaisteista ribseihin, vartaisiin, quesadilloihin ja erilaisiin lihan lisukkeisiin. Löysin myös ehdottoman grillilihasuosikkini entrecoteen.

Olen tutustunut aiheeseen "ameriikankielisten" kirjojen kautta ja se on kyllä kannattanut. Hyviä vinkkejä maustamiseen, erilaisiin moppauskastikkeisiin ja yleensäkin ruokalajeihin on saanut suomalaisia kirjoja paremmin.
Suosittelen lämpimästi tutustumaan varsinkin kuvassa näkyviin Weberin sponsoroimiin kirjoihin (englanninkielisiä).
Kannattaa tosin olla tarkkana käännösten kanssa. Suoraan suomennetuissa kirjoissa puhutaan esimerkiksi grillikyljestä kun tarkoitetaan grilliribsejä (Suomessa grillikyljellä tarkoitetaan yleensä kaupan lihatiskissä usein myytävänä olevaa luutonta, levymäistä palaa).
Myös riivittyä possua (pulled pork) tehdään ameriikassa luullisesta lapapaistista, joka suomessa monesti ohjeissa on käännetty kassleriksi (eli niskasta kotoisin oleva pala, jossa ei ole luuta). Suomessakin toki lapapaistia saa, mutta siinä on yleensä nahka (kamara) mukana ja mukana tulevat luut ovat aika pieniä.
Suosittelen kääntymään oman lihamestarin puoleen niin eiköhän sopiva palanen grilliin löydy.

Vähän keväämmällä meinasin kirjoitella grillauksesta enemmän, sillä ainakin itselle ennen tutustumista sanat epäsuora grillaus, ring of fire, dry rub, moppaus ja piippusytytin olivat ruuanlaittoon kuuluvina täyttä hepreaa.

Kesää odotellessa hyvän bbq- kastikkeen ohje alla. Kastiketta voi käyttää dippailuun, mutta parasta siitä saa, kun sivelee sillä grillissä paistuvia ribsejä. Toimii toki myös talvella esim. pihvin kanssa maustevoin sijasta :

Perinteinen bbq- kastike

 2 kkp ketsuppia (4.8dl)
1/3 kkp ruskeaa sokeria (fariini) (0,8dl)
1/4 kkp hienoksi pilkottua sipulia (0,6dl)
2 tl oliiviöljyä
2 rkl vettä
3 valkosipulin kynttä murskattuna
1 rkl omenaviinietikkaa
1 rkl tomaattipyrettä
1 rkl Worcestershire - kastiketta
1 1/2 tl liquid smoke savuaromi (ei pakollinen)
1 tl sinappijauhetta
1/2 tl cayenne-pippuria tai chilijauhetta (voi jättää pois)
mustapippuria
  • Lämmitä pieni kattila keskilämmölle ja lisää oliiviöljy.
  • Kun öljy on lämmennyt kuullota sipulit pehmeäksi ( älä ruskista) ja lisää vesi ja tomaattipyree. Kuullota hetki.
  • Lisää loput ainekset, sekoita hyvin  ja anna porista hiljalleen pienellä lämmöllä 20 minuuttia. Kannattaa laittaa kansi osaksi kattilan päälle, sillä kiehuva tomaattikastike sotkee helposti koko keittiön ja on inhottavan kuumaa roiskuessaan.
  • Lisää rouhittua mustapippuria ja tarkista maku. 
Jos pullotat kastikkeen desifioituihin lasipulloihin se säilyy useamman kuukauden.

Kuvassa possun ribsejä valeltuina bbq-kastikkeella.

lauantai 18. helmikuuta 2012

Loimulohi ja uuniperunoita kahdella täytteellä

Loimutuksen alussa. Huomaa voipalat puunauloissa.

Tänään tehtiin ystävien kanssa herkkua.
Nuotiolla loimutettu lohi sai kaverikseen uuniperunoita kahdella lisukkeella.
Toinen filee sai pintaansa sitruunamehua ja -pippuria, toinen kalamaustetta ja konjakkia. Loimutuksesta enemmän täältä.

Kilo kalaa nuotion loimussa.

5 astetta pakkasta ja nuotio. Ei paha.

Syömistä vaille valmista

Huomaa näiden ruokien ajoitus. Uuniperunoissa menee noin tunti ja lohen loimutuksessa noin kaksi. Huomioi, että aikaan vaikuttaa kalafileen ja perunoiden koko.
Aktiivinen ruuanlaittoaika on n. 15 minuuttia, loppuaika menee odotellessa ja nälkää kasvattaessa.
Ja oliko hyvää? Niin hyvää kuin ruoka vain voi olla.

Uuniperunat

Tasakokoisia Rosamunda- perunoita
Foliosta leikattuna neliöitä
  • Pese ja harjaa perunat huolellisesti. Pistele perunoiden kuoriin haarukalla muutamia kertoja tai tee ristiviilto perunan "leveälle sivulle".
  • Tee folionyyttejä jokaisesta perunasta ja laita uunipellille. Varmista, että nyytti on kunnolla suljettu.
  • Kypsennä perunoita 200-asteisessa uunissa 1 - 1,5 tuntia. Kypsennysaikaan vaikuttaa perunan koko (meillä tuli kypsiä tunnissa). Kypsyyden voi todeta pistämällä perunaa haarukalla. Kypsä peruna on pehmeä eikä anna vastusta painaessa.
  • Tee perunoihin terävällä veitsellä ristiviillot jos et ole tehnyt tätä jo ennen folioon käärimistä. Puserra sisustaa hieman esiin. Laita perunoiden päälle täytteitä tai esim. pelkkää voita. Voit myös ropsauttaa suolaa perunoille jos haluat. 

Savukalatäyte

200 – 250 g savustettua kalaa
1,5 – 2 dl ranskankermaa

1 pienehkö punasipuli

1 rkl sitruunamehua
0,5 dl tuoretta hienonnettua tilliä tai ruohosipulia

mustapippuria
  • Paloittele ruodoton ja nahaton savukala melko hienojakoiseksi.
  • Sekoita joukkoon ranskankerma, hienonnettu sipuli, sitruunamehua, tilliä tai ruohosipulia ja rouhaise mausteeksi mustapippuria. Tarkista maku. Suolaa emme laittaneet, koska kalassa oli sitä valmiina. Anna maustua jääkaapissa perunoiden valmistumisen ajan.

Palvikinkkutäyte

2 dl maustamatonta jogurttia

2 dl raejuustoa

100 g palvikinkkua

1 maustekurkku

0,5 dl tuoretta, hienonnettua persiljaa
mustapippuria

  • Sekoita jogurtti ja valutettu raejuusto keskenään. 
  • Leikkaa palvikinkku ja maustekurkku pieniksi kuutioiksi ja sekoita edellisiin aineksiin.
  • Mausta seos pippurilla ja persiljalla. Suolaa emme laittaneet, koska sitä oli jo kinkussa itsessään. Anna maustua jääkaapissa perunoiden valmistumisen ajan.

Lisukkeena meillä oli vihreä salaatti, jossa oli eri salaatteja, tomaattia ja kurkkua, tuoretta basilikaa, suolapähkinöitä, jotain siemeniä ja viinirypäleitä. Jälkkäriksi vedittiin mustikkarahkaa.

Uuniperuna palvikinkkutäytteellä

Uuniperuna savulohitäytteellä

Aikaa ja vaivaa vaativa ruoka, mutta suosittelen lisäämään things-to-do-before... -listalle.
On se loimulohi niin hyvää.

perjantai 10. helmikuuta 2012

Mascarpone-vaahto marjoilla


Meillä syödään todella vähän jälkiruokia. En tiedä onko se laiskuutta, viitseliäisyyden puutetta vai mitä ihmettä, mutta näin vaan on.
Odotukset olivat siis korkealla, kun tätä jälkiruokaa mainostettiin taivaallisen hyvänä muistaakseni Neljän tähden illallinen - ohjelmassa joka on meidän perheen suosikki. Meillä katsotaan yhdessä lasten kanssa muitakin ruokaohjelmia esim. Master Chefiä ja ulkomaisia ohjelmia (ei Rachel Rayta. Hän puhuu niin hurjalla jenkkiaksentilla, että ei vaan jaksa kuunnella).
Ohjelmista sitten saadaan ideoita mitä kotona voisi syödä ja vinkkejä siihen miten ruokia kannattaa tehdä.

Täytyy kyllä rehellisesti sanoa, että olin pettynyt. En oikein tiedä mitä odotin, mutta aika perusrahkalta tuo minusta maistui. Eikä tuo Mascarpone taida olla juustoista kaikista keveintä joten vyötäröltähän tämänkin löytää...
Vaniljasokeria taisin laittaa aika reilusti enemmän kuin ohjeessa sanotaan.

Mascarponevaahto marjoilla

250 g mascarponejuustoa


2 dl ranskankermaa


1 tl vaniljasokeria


3-4 rkl tomusokeria


1-2 rkl sitruunamehua


mustikoita
, mansikoita, vadelmia tai mitä vain marjoja

Pehmennä mascarponejuusto lusikalla ja vaahdota se ranskankerman kanssa vaahdoksi. Mausta seos sokereilla ja sitruunamehulla. Sekoita joukkoon mustikoita ja koristele mansikoilla tai vadelmilla.

-------------------------------------------------

 Tehdäänkö meillä tätä uudestaan? Tuskin. Ei se nyt varsinaisesti pahaakaan ollut, mutta vähän puoliväkisin sen söi. Jopa lapset. Eikä kukaan pyytänyt lisää.

sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Chicken wings, naturel kanansiivistä (marinoimaton)


Meidän perheessä pelkästään allekirjoittanut on tykännyt syödä kaupan Hornet- tai Liekki- merkkisiä valmiiksimarinoituja kanansiipiä.
Minua tosin on aina harmittanut se, että puolet paketista on niitä nuijia ja koska itse kannan normioloissa kyseistä titteliä niin eihän niitä lautasellaan halua nähdä.
Toinen kurjuus on se, että aika paljon paketin painosta on marinadia. Ja mitä siinä marinadissa on niin se on sitten se kolmas naula arkkuun.
Nyt kun olen muutenkin innostunut ostamaan kaiken lihan naturellina niin miksei näissäkin...

Netistä yritin etsiä tietoa marinoimattomista siivistä ja tulokset jäivät todella laihoiksi. Tukusta kuulemma saa ostettua 4,5 kg:n laatikoissa, mutta itsellä ei ainakaan tukkukorttia ole. Helsingin kauppahallista saa myös ilmeisesti tilaamalla, mutta se ei maantieteellisistä syistä onnistu.

Ei siis muuta kuin soittoa paikalliseen K-supermarkettiin ja yllätys yllätys! Atrialta saa tilattua marinoimattomia siipiä kaupan toimiessa tilaajana. Minimitilauserä oli kohtuullinen(?) 15 kg ja hinta hieman kalliimpi kuin marinoiduilla. Tämähän on tuttu trendi nykypäivänä ruuasta puhuttaessa. Mitä enemmän käsittelyä ja teollista makua sitä halvempaa.

No ei muuta kuin tilausta sisään. Atrian virheen takia (tuli myös nuijia vaikka piti olla pelkkiä siipiä) hintakin putosi neuvottelun jälkeen ja loppuhinta oli halvempi kilohinnaltaan kuin ne marinadilillut. Ei huono ollenkaan. Taas yksi syy lisää pysyä K-supermarkettimme kanta-asiakkaana.

Nyt on sitten pakkasessa pussi poikineen kanansiipiä odottamassa uunia, uppopaistoa, omaa marinadia ja grilliä.
Ostin täältä lisäksi siipiravintoloiden käyttämää kastiketta jota voi laimentaa sulatetulla voilla tai juoksevalla margariinilla suhteessa puolet ja puolet. Että se siitä lisäaineettomuudesta.

Tällä kertaa päädyin uppopaistamaan siivet rasvakeittimellä ja pyörittelemään sen jälkeen maustekastikkeessa.


Chicken wings

  • 1 kg naturel kanansiipiä (marinoimattomia)
  •  Siipikastiketta
  • Juoksevaa margariinia tai sulatettua voita
  • Paistoon öljyä  esim. rypsiöljy (itsellä uppopaistoon tarkoitettua grillien käyttämää öljyä)
  • Lämpömittari (mieluiten digitaalinen) öljyn lämpötilan tarkkailua varten

Kuivaa kanat ennen öljyssä paistamista.
Kuumenna öljy 180 asteiseksi ja paista siivet useammassa erässä ettei öljyn lämpötila laske liikaa.
Paistoaika on n.7-10 min/satsi riippuen siipien koosta.
Nosta valmiit siivet talouspaperin päälle jolloin ylimääräinen öljy imeytyy paperiin.
Laimenna Texas Pete- kastike juoksevalla margariinilla tai sulatetulla voilla suhteessa puolet ja puolet. Jos haluat vahvempaa niin laita kastiketta enemmän.
Tarjoile esim. kermaviilin kanssa ja laita vierelle halutessasi esim. porkkanaa ja kurkkua tangoiksi leikattuna.

Siivistä tuli pinnaltaan huomattavasti rapeampia kuin uunitetuista Horneteista.
Maku oli hyvä ja tulisuus juuri sopiva. Suurin ero kaupan valmiisiin oli se, että kastike oli jotenkin pehmeämmän tulista. Suuhun jäi juuri sopivan mukava pistely joka ei kuitenkaan ollut lainkaan epämiellyttävää, päinvastoin.
Lapset söivät siivet ilman kastiketta joten ropsautin päälle vähän suolaa ennen tarjoilua. Suosittelen!

torstai 2. helmikuuta 2012

Akustinen kitara



Siinä se nyt on, Yamahan teräskielinen akustinen kitara. Tähän asti olen suorittanut vähäiset rämpyttelyni lainakitaroilla ja salaa haaveillut omasta soittimesta.
Vanha nylon-kielinen Landola on nyt tämän uuden rinnalla harjoituskitarana niin kauan kunnes oikea omistaja haluaa sen takaisin.
Nylonkielisen ja teräskielisen kitaran erona on se, että niillä voi kuulemma soitella ammattimiesten mukaan erilaisia juttuja, mutta minun tuottamani ääni on toistaiseksi luokiteltavissa kategoriaan "rämpytys". Ehkä se siitä muuttuu musiikiksi jollain aikavälillä...

Tilasin kotimaisten musiikkiliikkeiden tappioksi kitarani täältä, euroopan suurimmasta kitarakaupasta. Soitin toimitettiin alle viikossa ja palvelu oli kaikin puolin kiitettävän hyvää. Yrityksellä on suomenkieliset sivut ja suomalaisia työntekijöitä auttamassa ongelma- ym. asioissa.

Sain merkin ja kitaran valintaan vihjeitä niin musiikin ammattilaisilta kuin harrastajiltakin ja päädyin lopulta Yamahaan. Merkin kitarat ovat tasalaatuisia ja soivat hyvin. Oma kitarani on sieltä hintahaarukan alapäästä, koska en viitsinyt ensimmäiseksi ostaa kauhean kallista soitinta. Kun taitoa karttuu ja jos harrastus vie kunnolla mukanaan niin panostetaan sitten lisää.
Oma kitarani on hintaluokassa reilu 100e ja materiaali on laminoitua muovia. Puisen Yamahan saa omakseen vajaalla 200 eurolla, joten siinä on sitten seuraava tavoite.

Netin syövereistä löytyvistä kitarasivustoista uskallan näin aluksi suositella lämpimästi kitarat.info - sivustoa. Sivuilla on tietoa kitaran hankkimisesta, vinkkejä ja harjoituksia aloittelijalle sekä muutakin soittamiseen liittyvää materiaalia.